Kipee (taas)

Tää viikko meni sitten mahataudissa. Ekaks luulin että muhun iski jo toka ruokamyrkytys kk sisään Genevessä, mutta kun se vaan jatkui ja jatkui niin mahatautia kai se oli. Sotki koko viikon. Ekaks missattiin sovittu pitkä kärryttelylenkki (10km reipasta kävelyä järvenrantaa pitkin auringossa, se ois ollu ihanaa..) ja sitten suunniteltu reissu molempien poikien kanssa agilitytreeneihin.. muskariin me kyllä raahauduttiin, mutta sitten meni veilä toisetkin treffit sivusuun siitä muskarireissusta palautuessa.

Nyt alkaa jo olemaan normaali olo, mitä nyt maha vielä herkkänä. Ja agilityssä tuli nopeesti hiki :D Oltiin tänään siis treeneissä, ja kivaa oli taas. Siellä oli 70v. mummo kahden malinoisin kanssa. Mummo käytti klikkeriä ja koira meni lujaa! Aika hienoa katseltavaa. Kun taas nuori likka kahden koiran kanssa, toinen oli border collie, käytti sähkö tai spray pantaa ja treenas kaukosäädin kädessä. Not nice. Me Reiskan kanssa mennään vinkuleluilla ja emännän murinalla :D

Ens viikolla muutetaan. Vauhtia siis piisaa, ja voi mennä hetki ennenkun kerkee taas kirjottaan. Ja viikon päästä Vallukin on 1v. :)

Mutta tässä taas hieman tunnelmia viimeseltä reilulta viikolta:

En ihan tota kymmenen pallon annosta ottanu mutta hyvää oli ;)

Vallu piti kivaa sillä aikaa kun Antti hoiti meille netti- ja telkkapaketin. Tässä liikkeessä, niinkuin muissakin Genevessä, on ovella aito jonotusjärjestelmä; ihminen jolle ilmoitetaan missä asiassa kaupassa ollaan ja joka sitten laittaa sut jonoon oikealle myyjälle..

Klikkaa kuvaa jotta se suurenee :) Se on Geneven keskustaa Mont Blancin sillalta.

Ihanaa lämmintä keliä ja kukkaloistoa :)

Ps. Nyt on Vallun vuoro olla mahataudissa. Sopii hyvin yhteen muuton kanssa... :p

Pikku juttu

Joskus ne on ne pikku jutut jotka merkitsee. Ja jotka voi muuttaa koko tapahtumaketjun..

Meillä se pikku juttu tänä aamuna oli maidon unohtuminen jääkaappiin. Vallu nukku koko yon (8-7) ekaa kertaa ilman juomataukoa kun eilen illalla syötiin puuroa iltamaidon kanssa (yöllä kyllä herätettiin kolme kertaa, mutta uni tuli helposti ihan vaan rauhottelulla). Aamupalan jälkeen oli siis tarkoitus juoda maitoa, vaan kun olimme lähdössä ekaa kertaa muskariin (lähdössä siis superaikaisin että kahdella bussilla ja uuteen paikkaan menoon olisi varmasti tarpeeksi aikaa) niin hässäkällähän sitä lähdettiin ja ajattelin juottaa maidon matkalla aikaa säästääkseni.

Tajusin maidon unohtumisen ekassa bussissa. Kohtalokas virhe - silloin olisi pitänyt heti tehdä maito kassissa olleesta vedestä ja pulverista. Sen sijaan missassimme bussiyhteyden kun en tajunnut että L ja K bussit ovat oikeastaan sama bussi Petit Lancyn ja Bernexin välillä, ja nousimme ratikkaan, joka oli kyllä nopeampi mutta jätti meidät kauemmaksi kuin bussi. Ja mainitsinko että satoi vettä?

Juotin Vallulle vettä kun ajattelin että hän sitten nukahtaisi kun kävelemme muskariin (ja olisi muskarissa pirteä) ja voisi juoda maidon sitten vaikka perillä. Vaan ei nukahtanut. Noh, otettiin vähän lisää vettä puolimatkassa. Ei auttanut tietenkään kun oli maitojano.. Kun matkaa oli jäljellä reilu kortteli muskariin ja Vallun itku oli saanut jo puoli kylää hereille, me löydettiin katos jossa saatiin maito tehtyä ja juotua. Vaan ei auttanut. Huuto jatkui, eikä mahalle kääntyminenkään auttanut.. Joten nostin pojan sateessa syliin ja sainkin heti väistää kaaressa lentävää oksennusta. Jep jep, ja kaikki alkoi siitä unohtuneesta maidosta..

Me oltiin aika näky kun päästiin muskariin. Märkiä, haba maitohapoilla Vallun kantamisesta ja vaunujen työntämisestä ja Vallulla silmät itkusta turvoneena. Mutta, niinkuin yleensä tapaa olla, on tälläkin kertaa tarinalla onnellinen loppu: muskari oli tosi kiva, meillä oli hauskaa, ja kun lähdettiin, sade oli loppunut (melkein paistoi aurinko!), Vallu nukahti heti ja nämä maisemat tervehtivät:
(Ps. Ihanaa muuttaa tonne Bernexiin parin viikon päästä!)

Agility with a mountain view

Yesterday we went to agility practice. We'll be happy for days now :)

Networks work

When I first started finding out about agility in Switzerland and Geneva area, I contacted the Commission technique  Agility Mobility Obedience (CTAMO) to find about local clubs, and licensing system, signing up for competitions (trials) etc. I got a very friendly response and have either an option to compete with our Finnish competition booklet (trialler's booklet), or get a Swiss one. My emails to local clubs (the ones I found on CTAMO website) did not get as friendly reply - the other replied they are full and the other did not reply.

A fellow agility lover from Singapore put me in touch with a lady in Switzerland (who competes in agility with her dogs, needless to say?), who then put me in touch with a few other people - one in Geneva region and another a Finn. These connections were like gold to me, as I learned more about the competitions and training opportunities in Geneva region. In addition another new friend showed me a blog of a Finn who used to live in the region, and had gone to Tempo Recrea for training .. and off we went.

Tempo Recrea

Plinio, the trainer at Tempo Recrea, speaks English, so attending training did not require me to start studying French (I really ought to start though!). To my surprise, when we joined the advance class yesterday, many others spoke English too, and everyone was super nice to the newbie :) We were six women and three men, with two shelties, two mix breeds from the shelter, a collie and other mix breeds / breeds I did not recognise (not one border collie!) - and of course Rekku the terrier, who was in his best behaviour, focusing on me and loving practicing like he had been coming to the training ground forever.

We did small drills, with maxi dogs on one side of the training ground, and mediums on the other. We did ok - which means I'm out of practice, not giving clear enough intructions to Rekku, and Rekku was a bit hasty at times, jumping too early or jumping off a contact. He also clearly had to work at jumping, because the height of bars and length of the broad jump are more than in Singapore. He actually landed on the broad jump once, falling down his right shoulder, but has not shown any signs of pain or stiffness luckily.

Here we go..

So, since we really liked the practice, people, ground, trainer and definitely the view (and the price at CHF 20 for 1,5-2 hours was not terrible either), we will be going back. And we will definitely join a few competitions too, naturally with the goal of getting at least one Swiss rosette for Rekku's collection! (if they give rosettes here..)

But, as you can see*, practice is needed:

R&R agility training Geneva_1

R&R agility training Geneva_2 

R&R agility training Geneva_3

* I hope you can, my first time uploading videos to YouTube (any hints on how to do it better are welcome)

The real angry birds

Today was focused on exploring Carouge.

First, I met a new friend Carmen to check out a baby friendly cafe called Wolfisberg that has a small play area and more high chairs than I've ever seen. Valtteri seemed happy playing with the plastic balls and watching bigger kids climb up and slide down. A few girls tried talking to him, giving him another plastic ball to hold but he, quite unaware of his cuteness maybe, just looked at them with his mouth open ;) A boy instead threw him in the head with a ball - twice - as if just to try if he had understood what I was saying in English, with a tone I thought no one could misunderstand (that's what 10 years raising a terrier does to you).

In the afternoon, when it was nicely over 10 degrees warm, I packed Valtteri into the carrier and we took Rekku to see a little forest area a bit further away by the river. There was no one else there! Nice sporty walk real uphill walks and tree trunks for Rekku to jump over.. and those little white flowers that mean SPRING is here! Ah, this is what I missed about having four seasons!

On our way home we walked by a place that said 'Dog Dancing' on the window. I tried the door, it was locked, but a lady came to open and ask what we wanted. Well.. just curious.. We ended up going inside to see her train a small black dog for canine musical freestyle. They were very good. Her English wasn't so good, but we talked for quite a while since the ribbons and trophies from dog dancing and agility on the wall clearly proved her as a pro. After complementing Rekku on his youthful looks, she wanted to try to do dancing with him. Yes, why not, surely he will follow a treat in French too. And he did! Rekku was swirling and twirling in French and I was beaming with pride :) And then he stopped, with his nose in the air towards a card board box on the side of the studio. Heh, I don't think there is a squeaky toy int he world that could hide from Rekku.. With more enthusiasm Rekku continued dancing in French :D The lady, Christiane, said Rekku would be a very good dancer dog. Hmm.. new hobby for the soon to be retiring agility dog..?

Back to the topic of this post -
Yesterday we were in the old town of Geneva, enjoying a cup of coffee and lively chat (four Finnish moms..) when them little birdies got a little bit too close.. While taking pictures to proof they were trying to steal Valtteri's croissant from his hand, one managed to steal a piece of croissant from my plate! Angry or not, the birds sure get a bit too close a bit too often in Geneva..

Puistoja, puistoja..

Aina välillä on ikävä Singaporen ympärivuotiseen vehreyteen ja joka paikassa kasvavien puiden, puskien, istutusten ja ruohon keskelle. Kevättä alkaa vihdoin olla ilmassa täällä Genevessä, mutta aamut on vielä tosi kylmiä ja maisema on suurimmaksi osaksi harmaa. Helpotusta kivikaupunkiahdistukseen löytyy Geneven monista puistoista, joita oon nyt tällä viikolla kolunnut kävellen niin että lihaksia särkee ;)

Bois de la Batie

Bois de la Batie on metsäinen puisto joen varressa. Rekku oli mukana ja ihan intona metsän hajuista :) Vaunujen kanssa tää mäen päällä sijaitseva puisto kävi ihan jumpasta.. BB:ssä (heh, Singaporen perintöä, lyhenteet!) on metsän ja ison lasten leikkipaikan lisäksi myös pieni eläintarha. Kotieläinpuisto tavallaaan, vuohia, lammas, aaseja, lehmiä.. ja paljon lintuja. Nää kalkkunat alko kuvan oton jälkeen entistä rohkeammiksi - yrittivät lähestyä rattaiden koppaa eväiden jako mielessä..!

BB on vanha puisto kuten kyltistä näkee (mä nyt ymmärrän suunnilleen vaan vuosiluvun, että korjatkaa jos ymmärsin väärin ;). Singaporen jälkeen mua häiritsee graffitit ja töhrintä, ne on oikeesti tosi rumia. Mutta niihin on taas Euroopassa tottutava..

Jardin Botanique

Kasvitieteellinen puutarha sijatsee järven rannalla, YK:n rakennusten lähellä. Rautatieasemalta sinne kävelee jotain 45min, ja kun rautatieasemalle on jo kävellyt 45 min niin tuleehan siinä vähän lenkkiä tehtyä ;) (Ratikalla tosin kotiin, ettei tässä nyt hirveesti henkseleitä paukutella).

Ilma oli kuin morsian, taas tuli väriä naamaan! Retken syynä oli siis Geneven Kärryttelijöiden puistotreffit, ja kärryttelin järvenreunaa perille Genevessä viisi vuotta asuneen Heidin kanssa, taas tuli hyviä vinkkejä :) Muutenkin nää suomalaisten kotiäitien ja taaperoiden treffaukset on tosi kivoja, on tekemistä ja seuraa ja tulee kaupunki tutuksi.

Vallun ekat taaperotreffit Genevessä ja heti jätkä bongasi kuukautta vanhemman tytön 'baaritiskiltä' :D

Oma puisto

Tänään aamulla käytiin kylmästä kelistä huolimatta testaamassa viereisen korttelin leikkipaikkaa. Rekku jäi aidan ulkopuolelle odottelemaan. Ei me kauaa viihdytty, taidetaan tulla lämpimämmällä kelillä uudestaan :)

Chamonix

None of us have been to the alps in the winter time before. So, since it is early days in Geneva, it was a must to go visit as soon as possible ;)

They are impressive.

We did not get to do any skiing yet (need to go shopping first..) but we had a nice stroll in the skiing village of Chamonix anyway; lunch (with chocolate crepe, naturally) and a look in the sales. Rekku found it all very tiring :D

It was the second sunny day in the row. The sun really makes a difference.. and a pink face! It is great to see the beautiful scenery and spend time outdoors. It is tiring though, I think it must be the different kind of air, and maybe the sharp sun?